PRESS

Mr. Fastfingerin hyppy ulos verkosta

Internetin Guitar Shred Show -sivustolta tutuksi tullut kitarasankari Mr. Fastfinger julkaisee esikoisalbuminsa The Way of the Exploding Guitar 1.4.2009. Albumilla vierailee monikansallinen joukko ansioituneita muusikoita. Vierailijoina mukana ovat kosketinvelho Jordan Rudess (Dream Theater) ja kitaristit Mattias IA Eklundh (Freak Kitchen), Christophe Godin, Niko Tsonev sekä erhutaitelija Ran Ran du Ran. Levyn on säveltänyt ja tuottanut Mika Tyyskä. Luvassa on levyllinen ennakkoluulotonta kitarainstrumentaalimusiikkia. Musiikkityyliä voisi luonnehtia hardrockiksi.

The Way of the Exploding Guitar -levyllä on 12 uutta kappaletta. Lisäksi levyn encore-raitoina kuullaan uudet sovitukset vanhoista Guitar Shred Show -klassikoista Tapping boogie ja Exploding solo. Tapping boogie on ollut aiemmin kuultavissa vain Internetissä käyttäjien itsensä improvisoimana peliversiona. Uudelleen äänitetty versio on jonkinlainen directors cut, sillä se perustuu pitkälle verkosta tuttuun materiaaliin.

Vaikka kyseessä onkin instrumentaalirocklevy, se on muutakin kuin rankkaa rockia ja räjähtävää sooloilua. Levyllä sekoittuvat vapaasti erilaiset tyylit ja vaikutteet. Vaikutteita voi kuulla 80-luvun hard rock -soundeista Zappaan, Van Halenista maailmanmusiikkiin. Sävellysten perusranka on yksinkertainen, mutta päälle rakentuneet melodiat ja tekstuurit tekevät musiikista mielenkiintoista ja vivahteikasta. Esimerkiksi The Ninjas -kappaleen kantavat ideat ovat metalliriffissä, joka grovaa kuin hip-hop, sekä yksinkertaisessa, mutta tarttuvassa melodiassa, joka on soitettu Commodore 64 -pelikoneella.

Taustoja muutamista kappaleista

The Ninjas -kappaleessa on vierailevia soolokitaristeja. Ensimmäisenä soolovuorossa on ruotsalainen Mattias IA Eklundh, joka on yksi maailman omintakeisimpia ja luovimpia kitaristeja. Tämän ninjan salaisina aseina toimivat erittäin korkeat huiluäänet ja kaksikätinen tapping -tekniikka. Toisen ninjan, tulokas Niko Tsonev Iso-Britanniasta, aseina toimivat mm. sweeping -tekniikka ja wah-wah-pedaali. Kolmantena esille loikkaa ranskalainen Christophe Godin. Hänen soittonsa saattaa järkyttää heikompia, sillä siinä on räjähtävää voimaa ja intensiteettiä. Viimeisenä esiin astuu sensei Fastfinger itse.

Wax on/Wax off -kappaleessa, nimestään huolimatta, ei ole kyse autojen vahauksesta. Se julistaa treenaamisen ilosanomaa. Sävellyksen perusajatuksena oli hyödyntää erilaisten kuvioiden toistoa. Samassa sopassa voi kuulla vaikutteita Jan Hammerin Miami Vice -tunnarista sekä Frank Zappan sooloista. Kappaleen perusgroove tuo mieleen ZZ Topin.

Big Trummors -kappaleen lähtökohtana oli puolestaan luoda suuria elämyksiä. Kappaleen perusta on voimakas ja yksinkertainen rytmi, jonka päälle rakentuu vahvat teemat ja soolot. Kappaleessa Mr.Fastfinger kohtaa Keyboard Wizardin eli Jordan Rudessin. Heidän välilleen syntyy soolojen vuorokeskustelu, joka muuttuu yhteissoitoksi ja nousee korkeisiin sfääreihin.

– Alun perin en ajatellut kappaletta duetoksi. Halusin kuitenkin pyytää Jordania osallistumaan projektiin. Rudess äänitti osuutensa kotistudiossaan New Yorkissa, ja pian sähköpostissa odotti uudet syntetisaattoriosuudet. Ensimmäisellä kertaa uusien osuuksien kuuleminen oli lähes shokki. Korvani olivat täysin tottuneet aiempiin kitarasovituksiin, ja vasta muutaman kuuntelu kerran jälkeen ymmärsin, kuinka täydellisesti Jordanin soolot kappaleeseen sopivat, ihastelee Mika Tyyskä.

Goldfish -kappale puolestaan piirtää visuaalista kuvaa järvestä, jonka vedenpinta kimmeltää. Toistuvat spiraalimaiset kuviot hypnotisoivat kuulijaa sukeltamaan veden alle. Kappale on saanut innoitusta säveltäjä Philip Glassin soundtrackeista. Humble Moves taas matkaa lönkötellen eteenpäin kohti kotia illan jo hämärtyessä. Tasainen rytmi rauhoittaa liikkeet.

Creatures of the Midnightin nimi on väännös Kiss -klassikosta, mutta yllätyksenä saattaa tulla kappaleen luonne. Kysessä on levyn rauhallisin biisi. Tämä kappale haki lopullista muotoaan pitkään, lähes tuotannon loppumetreille asti.

– Rajun muodonmuutoksen päätti viimein inspiraatio, jonka sain kun näin televisiosta katkelman Mark Knopflerin live-keikasta. Kappaleen soolo äänitettiin ilman plektraa juuri ennen lopullista miksausta, Tyyskä kertoo.

Fanien kiinnostus innosti levyn tekoon

Ajatus instrumentaalilevyn tekemisestä syntyi monien Shred Show -fanin lähestyessä Mika Tyyskää kysyäkseen, mistä Mr. Fastfingerin musiikkia saisi.

– Ajatus tehdä musiikkia animaatiohahmolle tuntui haastavalta, mutta sitäkin inspiroivammalta mahdollisuudelta tehdä sellaista musiikkia, jota ei varmaankaan muuten olisi tullut tehtyä. Kitarainstrumentaalimusiikkia tehdään nykypäivänä paljon. Maailma on pullollaan toinen toistaan parempia kitaristeja. Ja moni on taatusti nopeampi sormistaan kuin Mr. Fastfinger. Päätinkin keskittyä itse musiikkiin enemmän kuin taitojen esittelyyn. Halusin tuoda ihmisille jotain uutta kuultavaa, enkä toistaa vain vanhaa laulua, Tyyskä kertoo.

– Toivon että Fastfingerin musiikki yllättää ihmiset sillä, ettei se olekaan vain nopeaa ja hullua kitaran kuritusta, hän jatkaa.

Yksi tavoite Mr. Fastfingerin levyllä on myös tehdä musiikkia, joka inspiroi kuulijaa. Instrumentaalimusiikissa haasteena on pitää musiikki mielenkiintoisena, ajatuksia ja tuntemuksia herättävänä, ilman sanoja.

– Haluan jättää paljon tilaa kuulijan mielikuvitukselle. Kuulija saa päättää mistä on kyse. Kuuntelu kokemus on toivottavasti monella tapaa henkilökohtaisempi. Tällainen musiikki vaatii paljon kuulijalta, mutta parhaassa tapauksessa se myös antaa paljon, Tyyskä luonnehtii.

Verkosta ulos tulo ei ole helppoa

Verkossa syntyneestä kitarasankarista siirtyminen "oikeaa" musiikkia tekeväksi artistiksi ei ole ongelmatonta. Jo Guitar Shred Shown julkaisun yhteydessä mietittiin paljon, kuinka moni haluaisi ottaa oppitunnin animaatiohahmolta. Aika moni halusi, sillä kävijöitä Mr. Fastfingerin opissa on tähän mennessä ollut 2,9 miljoonaa ympäri maailma. Seuraavaksi kokeillaan, kuinka moni on kiinnostunut animaatiohahmon tekemästä levystä.

– Mr. Fastfingerin kanssa haluan katsoa kuinka käy. Internet mahdollistaa juuri tämän tyyppisen tekemisen, ja sitä on mielenkiintoista kokeilla. Verkkoteknologiat ja -alustat mahdollistavat sen, ettei välttämättä enää tarvita valtavaa levy-yhtiökoneistoa saadakseen maailman laajuista huomiota ja faneja. YouTube esimerkiksi on pullollaan yrittäjiä, jotka tavoittelevat maailman mainetta, Mika Tyyskä pohtii.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että kuuluisuus ja julkkius ovat eri asia kuin varsinainen menestys. Mr. Fastfinger ei tavoittele pääsyä MTV-soittoon tai myyntiä jossain Hit music -listoilla. Tärkeintä on, että ihmiset, jotka kuulevat musiikkia inspiroituvat ja nauttivat, Tyyskä lisää.

Mr. Fastfingerin tausta

Guitar Shred Show -sivusto on erittäin suosittu Mr. Fastfingerin verkossa toimiva kitarakoulu, jossa tietokoneen näppäimistön avulla pääsee soittamaan kitarasooloja. Sen avulla soittotaidotonkin pääsee kokeilemaan, miltä tuntuu olla kitarasankarin saappaissa.

Sivuston isä on Mika Tyyskä. Guitar Shred Show julkaistiin loppukesästä 2005.

Guitar Shred Show palkittiin Itävallassa Top Talent -multimediakilpailun pääpalkinnolla vuonna 2006. Top talent on nuorille multimediasuunnittelijoille suunnattu kansainvälinen kilpailu.

Mr. Fastfinger on myös keikkaillut pieni muotoisesti Saksassa, Ruotsissa ja Japanissa. Suomessa hän esiintyi Guitar Heroes -levyn julkaisukeikalla Tavastialla vuonna 2007.

Mr. Fastfinger: The Way of the Exploding Guitar -levy julkaistaan Suomessa 1. huhtikuuta. Levyn julkaisujuhlallisuudet ja livekeikka soitetaan Porvoossa Magnusborgin studioilla, Lakkapolku 2, keskiviikkona 15.4. klo 18. alkaen.

Tekijät:

Säveltäjä ja tuottaja: Mika Tyyskä

Leadkitara: Mr.Fastfinger
Rummut: Thomas Thörnroos
Basso: Lasse Rantanen
Rytmikitara ja kaikki muu: Mika Tyyskä

Vierailijat:

Koskettimet: Jordan Rudess (Dream Theater)
Kitara: Mattias IA Eklundh (Freak Kitchen), Christophe Godin ja Niko Tsonev
Erhu: Ran Ran du Ran

Kappaleet:

1. Enter
2. Go Flash Go
3. Wax on - Wax off
4. Goldfish
5. The Ninjas I
6. Humble Moves
7. Big Trummors
8. Zing Zing
9. Creatures of the Midnight
10. The Ninjas II
11. Once There was a Tree
12. Epic
Encore:
13. Exploding Solo
14. Tapping Boogie

Levyn kokonaiskesto 50 minuuttia.

Julkaisija: Mika Tyyskä / Elektrik Pyjamas.